WeThe15-kampanja kiinnittää huomion siihen 15 prosenttiin maailman väestöstä, jolla on jokin vamma, sekä heidän asemaansa yhteiskunnassa. Mitä ajatuksia yhdenvertaisuudesta ja ruotsinkielisten asemasta suomalaisen soveltavan liikunnan ja paraurheilun parissa on Vi också -hanketta vetävällä Lotta Nylundilla?
Kansainvälisen Paralympiakomitean IPC:n aloittama WeThe15-kampanja kiinnittää huomion 15 prosenttiin maailman väestöstä, jolla on jokin vamma. Tämä maailmalla 1,2 miljardin ja Suomessa 700 000 ihmisen joukko on liian iso sivuutettavaksi esimerkiksi yhteiskunnallisessa keskustelussa ja päätöksenteossa. Kampanjan myötä haluamme tuoda esiin erilaisia näkemyksiä yhdenvertaisuudesta.
Lotta Nylund vetää Finlands Svenska Idrott -järjestössä Vi också -hanketta, joka edistää ruotsinkielisten toimintarajoitteisten ja pitkäaikaissairaiden henkilöiden yhdenvertaisuutta ja liikuntamahdollisuuksia suomalaisen liikunnan ja urheilun parissa.
Mitä yhdenvertaisuus merkitsee Nylundille?
– Yhdenvertaisuus merkitsee minulle sitä, että riippumatta siitä miten liikkuu, mistä tulee tai ketä rakastaa, jokaisella on oikeus osallistua yhteiskunnassa ja liikuntatoiminnassa juuri sillä tavalla kuin itse toivoo. Soveltamisella liikunta on mahdollista saada yhdenvertaisemmaksi.
Miten Vi också -hankkeessa edistetään yhdenvertaisuutta?
– Me edistämme sitä monella tavalla, erittäin laajasti. Teemme ruotsinkielistä materiaalia, meillä on koulutusta ja tuomme tietoa ja osaamista urheiluseuroihin. Siten voidaan avata toimintaa suuremmalle kohderyhmälle. Tämä on se tapa, miten yritämme edistää yhdenvertaisuutta.
Millaisia ongelmakohtia Nylund on havainnut omassa työssään?
– Olen huomannut, että ruotsiksi on tarjolla todella vähän tietoa soveltavasta liikunnasta ja siitä, missä soveltavaa liikuntaa ja paraurheilua voi harjoittaa omalla paikkakunnalla.
Nylund näkeekin ruotsinkielisen koulutuksen puutteen suurimpana ongelmana, joka on vaikuttanut siihen, että ruotsinkielinen soveltava liikunta ja paraurheilu ovat vasta alkutekijöissään Suomessa verrattuna suomenkieliseen toimintaan.
Kuinka yhdenvertaisuutta sitten voitaisiin paremmin edistää maan ruotsinkielisillä alueilla?
– Tulevaisuudessa yhdenvertaisuutta voidaan parantaa tekemällä työtä kielirajojen yli entistä enemmän. Mielestäni järjestöjen ja urheiluseurojen pitäisi tehdä töitä yli kielirajojen. Tällä tavoin saadaan kaksikielisiä koulutuksia, eikä niin, että ensiksi suomeksi ja sen jälkeen ruotsiksi.
Nylundin mielestä yhteistyötä pitäisi olla ylipäätään enemmän Pohjoismaiden kanssa.
– Pohjoismaista saataisiin samalla myös enemmän ruotsinkielistä materiaalia.
Finlands Svenska Idrott on ruotsinkieliset urheilujärjestöt yhteen kokoava organisaatio, jonka tehtävänä on tukea ja edustaa jäsenistöään yhteisissä kysymyksissä ja antaa hyvät edellytykset urheilla ruotsiksi Suomessa. Lotta Nylund vetää järjestössä Vi också -hanketta, joka edistää ruotsinkielisten toimintarajoitteisten ja pitkäaikaissairaiden henkilöiden yhdenvertaisuutta urheilun kentällä.
Suomen Paralympiakomitea tekee työtä yhdenvertaisen liikuntakulttuurin eteenpäin viemiseksi, ja jokainen voi osallistua työhön lahjoittamalla Paralympiarahastoon. Rahasto luo muun muassa mahdollisuuden vammaisille tai elinsiirron saaneille ja dialyysissa oleville lapsille ja nuorille oman liikunnallisen polun ja aktiivisen elämäntavan löytämiseen. Lue lisää tarinastamme.
Lisää ajatuksia yhdenvertaisuudesta:
WeThe15-verkosto – Metsähallituksen Luontopalvelut: Yhteistyöllä lisää esteettömiä luontokohteita
Sitran asiantuntija: Paralympiarahasto lisää yhteiskunnallista tasa-arvoa