WeThe15-kampanja kiinnittää huomion siihen 15 prosenttiin maailman väestöstä, jolla on jokin vamma, sekä heidän asemaansa yhteiskunnassa. Mitä kaikkea yhdenvertaisuus merkitsee pyörätuolirugbyn maajoukkuepelaaja Anna Pasaselle?
Kansainvälisen Paralympiakomitean IPC:n aloittama WeThe15-kampanja kiinnittää huomion 15 prosenttiin maailman väestöstä, jolla on jokin vamma. Tämä maailmalla 1,2 miljardin ja Suomessa 700 000 ihmisen joukko on liian iso sivuutettavaksi esimerkiksi yhteiskunnallisessa keskustelussa ja päätöksenteossa. Kampanjan myötä haluamme tuoda esiin erilaisia näkemyksiä yhdenvertaisuudesta.
Mitä yhdenvertaisuus merkitsee Anna Pasaselle, joka on tehnyt jo yli kymmenvuotisen uran Suomen pyörätuolirugbyn maajoukkueessa?
– Yhdenvertaisuus tarkoittaa minulle sitä, että kaikki saavat osallistua siihen harrastukseen, mihin haluavat, vammasta riippumatta, Pasanen kertoo.
Hänen oma ykkösvalintansa on pyörätuolirugby, vauhdikas ja rajukin kontaktilaji, jonka pelaajilla on vamma tai toimintakyvyn puutos vähintään kolmessa raajassa. Joukkueen pelaajat pisteytetään sen mukaan, minkälainen toimintakyky heillä on, ja sukupuolten kesken lajia pelataan yhdenvertaisesti, vaikka Pasanen onkin tällä hetkellä maajoukkueen ainoa naispelaaja. Kyseessä on niin kutsuttu mixed gender -laji, eli miehet ja naiset pelaavat niin kansallisella kuin kansainväliselläkin tasolla samassa sarjassa.
– Pyörätuolirugbyssa naiset ja miehet saavat harrastaa ja kilpailla samassa joukkueessa aina paralympialaisiin asti. Meidän joukkueessa toimintakyvyltään hyvin erilaiset pelaajat ovat kaikki silti yhtä tärkeitä, Pasanen kiteyttää.
Liikunnalla on ollut iso rooli Pasasen omassa kuntoutuksessa auto-onnettomuudessa aikoinaan tapahtuneen selkäydinvamman ja neliraajahalvaantumisen jälkeen.
– Kun menin pelaamaan pyörätuolirugbya ja näin paljon vertaisiani, sain apua ja näin, kuinka itsenäisesti pystyn toimimaan. Se auttoi minua palaamaan aktiivisesti mukaan arkeen.
Vertaiskuntouttajana urheilu-uransa ohella työskentelevä Pasasen pääsee todistamaan liikunnan ja urheilun myötä koetun vertaisuuden merkitystä myös muiden elämässä.
– Kuntoutuskeskuksessa kun ihmiset tulevat kokeilemaan lajeja ja harrastusta, vaikka pelaamaan meidän kanssa pyörätuolirugbya, he kohtaavat vertaisiaan, saavat vertaistukea ja näkevät sitä kautta mitä kaikkea pystyvätkään tekemään. Se usein motivoi ihmisiä omatoimisuuteen, jolloin he näkevät, että pystyvät pärjäämään elämässä ja pääsevät ehkä paremmin takaisin mukaan myös yhteiskuntaan.
Vertaiskuntouttajan roolissa Pasanen toivookin, että kaikki löytäisivät itselleen sopivan urheilulajin tai harrastuksen, joka motivoi ja saa jaksamaan elämässä. Itse hän pelaa pyörätuolirugbyn lisäksi tavoitteellisesti myös pyörätuolipingistä.
– Toivon, että tulevaisuudessa kaikki liikuntapaikat olisivat esteettömiä. Että joka paikkaan pääsisi niin urheilijana pelaamaan – olisi hissejä, ramppeja ja inva-wc-tiloja – kuin myös esimerkiksi katsojana osallistumaan urheilutapahtumiin, riippumatta siitä mikä laji on kyseessä.
Anna Pasanen on 39-vuotias paraurheilija ja pyörätuolirugbyn pitkäaikainen Suomen maajoukkuepelaaja. Hän työskentelee vertaiskuntouttajana Helsingissä.
Suomen Paralympiakomitea tekee työtä yhdenvertaisen liikuntakulttuurin eteenpäin viemiseksi, ja jokainen voi osallistua työhön lahjoittamalla Paralympiarahastoon. Rahasto luo muun muassa mahdollisuuden vammaisille lapsille ja nuorille oman liikunnallisen polun ja aktiivisen elämäntavan löytämiseen. Lue lisää tarinastamme.
Lisää ajatuksia yhdenvertaisuudesta:
WeThe15-tukijoukot – Toyota haluaa mahdollistaa liikkumisen koko ihmiskunnalle
WeThe15-verkosto – Mahdollisuus Lapselle ry peräänkuuluttaa yhdenvertaisuuteen myös yksilöllisyyttä
WeThe15-tukijoukot – Kalevala Koru haluaa monipuolistaa naiseuden kuvastoa
WeThe15-tukijoukot – Urhea: On kuunneltava ja katsottava maailmaa omaa pientä kulmaa laajemmin
Mitä yhdenvertaisuus merkitsee? Urheilu-, järjestö- ja yritysmaailman toimijat kertovat ajatuksiaan