20 arvokisamitalia urallaan tähän mennessä voittanut Toni Piispanen kelasi Tokion paralympialaisissa kultaa uudella 200 metrin paralympiaennätyksellä ja kruunasi kisamenestyksen 100 metrin hopealla T51-luokassa. Arvokisojen välivuonna suomalaisen huippu-urheilun kiintotähti viilaa tulostasoaan kansainvälisissä kilpailuissa kohti Pariisin MM-kisoja 2023.
Toni Piispasen matka yleisurheilun maailman huipulle alkoi vuonna 2010, kun tuolloin 34-vuotias helsinkiläinen siirtyi 15-vuotiselta pyörätuolirugbyuraltaan ratakelauksen pariin. Puoliammattilaisena pelanneella ja Suomen pyörätuolirugbyn maajoukkueen kapteenina toimineella urheilijalla ei mennyt kauaa kelata itseään kansainväliseen menestykseen uudessa lajissaan.
17-vuotiaana karatenäytöksen volttialastulossa vammautunut, jo vammattomana useammassa lajissa urheillut Piispanen saavutti heti 2011 ensimmäiset ratakelauksen arvokisamitalinsa, T51-luokan MM-hopean 100 metrillä ja MM-pronssin 200 metrillä, ja kiisi samana vuonna myös ensimmäiseen maailmanennätykseensä, 100 metrin tuolloiseen ME-aikaan 21,64.
Seuraavana vuonna 2012 Lontoon paralympialaisissa Piispasesta tuli Leo-Pekka Tähden jälkeen Suomen historian toinen ratakelauksen paralympiavoittaja, kun kultainen mitali irtosi 100 metrin ajalla 21,74. Myöhemmin Tähti on ottanut ratakelauskultaa uudelleen vielä Río de Janeirossa 2016 ja Piispanen taas viime syksynä Tokiossa, mutta toistaiseksi heidän rinnalleen ei ole muita suomalaisia ratakelauksen paralympiavoittajia noussut.
Vaikka Río de Janeiron paralympialaisissa 2016 mitalit menivät Piispaselta olkapäävamman vuoksi sivu suun, on hän ehtinyt kesään 2022 mennessä kerätä kaulaansa yhteensä 20 ratakelauksen arvokisamitalia. Kolmen paralympiamitalin lisäksi palkintokaapista löytyy kaksi MM- ja kolme EM-kultaa, viisi MM- ja neljä EM-hopeaa sekä kaksi MM- ja yksi EM-pronssi.
Mittavan mitalisaldon joukossa kaksi pronssista ovat 400 metrin matkalta (Dohan MM-kisoista 2015 ja Grosseton EM-kisoista 2016), muutoin Piispanen on kelannut mitalinsa juuri 100 ja 200 metriltä.
200 metrin maailman ykköseksi Tokio-kesän myötä
Kesä 2021 nosti Piispasen niukasti mutta kiistatta ykköseksi T51-luokan 200 metrillä, josta oli pikkuhiljaa muodostunut miehen toinen päämatka 100 metrin rinnalle. Vielä 2019 Dubain MM-kisoissa Piispanen otti kultaa 100 metrillä ja hopeaa 200 metrillä, mutta on sen jälkeen saavuttanut ykkössijoja etenkin puolikkaalla ratakierroksella.
2021 syntyi ensin 200 metrin maailmanennätysaika 36,35 parayleisurheilun SM-kisoissa Jyväskylässä, ja muutamaa viikkoa myöhemmin Piispanen vastasi Suomen joukkueen ainoasta kultamitalista Tokion paralympialaisissa, kun kelasi samalla matkalla paralympiavoittoon uudella paralympiaennätyksellä 36,81.
Kotimaassa tämä teki Piispasesta ensimmäisen suomalaisurheilijan, jolle Yle soitti Finlandia-hymnin paralympiavoiton kunniaksi, siinä missä olympiavoittajille on soitettu Porilaisten marssia jo vuoden 1948 Sankt Moritzin talviolympialaisista lähtien.
Mies itse kuvasi vuosi sitten elokuun lopun helleaallossa kisattua Tokion 200 metrin finaalia ”ajallisesti kovatasoisimmaksi T51-luokan 200 metrin kisaksi koskaan”, mikä on helppo nähdä myös tulostaulukosta: koko mitalit napannut kärkikolmikko alitti matkan aiemman paralympiaennätyksen 39,70.
Luokkansa nopeimmalla huipulla Piispanen on jo pitkään kisaillut belgialaisen Peter Genynin kanssa. Hänet suomalainen onnistui päihittämään 200 metrin kisassa Tokiossa, mutta saman kevään EM-kisoissa 200 metrin kultaa jaettiin Genynille. Sama mies vei myös Tokion paralympiakullan 100 metrillä, jolla Piispasen käteen jäi hopean lisäksi kesästä 2021 käteen SE-aika 19,86.
Keskikesällä 2022 myöskin Tokion kärkikolmikkoon kuulunut toinen belgialainen Roger Habsch pitää hallussaan kauden kärkiaikaa 100 metrillä Piispasen ollessa tilastokakkonen ja Genynin kolmas. 200 metrillä puolestaan Piispanen keikkuu ranking-ykkösenä Habschin edellä, kun Genynillä ei vielä ole matkalta tilastoaikaa.
Piispanen–Genyn–Habsch -kolmikon keskinäisessä kilpailussa arvokisasijoituksista riittääkin varmasti jännitettävää vielä tulevina vuosina.
Vuosikymmen voitosta voittoon
Nyt 45-vuotiaan Toni Piispasen kahden paralympiavoiton välillä ehti kulua vuosikymmen pääosin menestyksekästä urheiluelämää, eikä uran päättymisestä vielä ole viitteitä ilmassa. Monipuolisen uran eri lajien parissa tehnyt urheilija kuvaa suhdettaan urheiluun kaksijakoiseksi:
– Urheilun takia istutaan pyörätuolissa, mutta sen kautta olen saanut myös paljon kokemusta ja menestystä. Samoin tämä 10 vuotta on mennyt osittain ylämäkeen, osittain alamäkeen, mutta aina sieltä on noustu. Ensimmäinen Lontoon voitto meni aika pitkälti rugby-pohjalta – reikäpäänä täysillä eteenpäin, ei niin systemaattisesti ja analyyttisesti, mutta sen jälkeen on opittu paljon.
Siviilityökseen Opetus- ja kulttuuriministeriössä valtion liikuntaneuvoston erityisasiantuntijana työskentelevä Piispanen kertookin kasvaneensa vuosien varrella paremmaksi ja analyyttisemmaksi urheilijaksi, joka tekee nyt asioita huolellisemmin. Etenkin Tokion kisoja edeltävien 2–3 vuoden aikana menestyksen eteen kaivettiin miehen mukaan kaikki kivet ja kannot.
Kuten tiedämme, työ on kantanut hedelmää. Seuraavaksi Suomen paralympiasankari tavoittelee menestystä kesän 2023 parayleisurheilun MM-kisoissa Pariisissa. Sitä odotellessa Piispanen jättää kotimaan kisat kesältä 2022 väliin ja keskittyy hiomaan tuloskuntoaan kohti arvokisoja kansainvälisissä taistoissa.
Pariisin tulevalla MM-areenalla kesäkuussa kilpaillussa GP-kisassa tulivatkin jo voitot taas sekä 100 että 200 metriltä, ja seuraavaksi luvassa on ainakin Brysselin Timanttiliigan kisa syyskuun alussa. Ehkäpä pääsemme sen yhteydessä taas jännittämään myös jo klassikoksi luokiteltavaa Piispanen–Genyn -mittelöä!
Katso, miten paralympiavoittaja analysoi Tokion voittokelaustaan, ja mitä hän kertoo taustallaan vaikuttavasta Team Piispasesta!
Toni Piispanen kokoontui toukokuun lopussa muun Tokion kesäparalympialaisissa 2020 (2021) kilpailleen Suomen joukkueen sekä Pekingin 2022 talviparalympiajoukkueen kanssa juhlistamaan menestystään Paralympiajatkoille.
Näin hän puhui juhlassa kuvatussa haastattelussa:
Ratakelaus on yksi lajeista parayleisurheilussa, joka puolestaan on kesäparalympialaji liikunta-, näkö- ja kehitysvammaisille urheilijoille. Yleisurheilu on myös kehitysvammaisten Special Olympics -laji sekä elinsiirron saaneiden MM- ja EM-kisalaji. Kehitysvammaisten yleisurheilussa on tarjolla myös kansainvälisen VIRTUS-järjestön (entinen INAS) sekä down-urheilijoiden IAADS-järjestön kilpailuja. Yleisurheilu soveltuu kaikille vammaryhmille.
Parayleisurheilussa ohjelmassa ovat kaikki muut kenttälajit paitsi moukarinheitto ja seiväshyppy. Ratalajeissa ohjelmassa on kaikki muut olympiamatkat paitsi aita- ja estejuoksut, ja pyörätuoliurheilijoille on juoksumatkoja vastaavat kelausmatkat. Parayleisurheilua Suomessa pääsee harrastamaan SUL:n alaisissa yleisurheiluseuroissa ja -kilpailuissa. Harrastuspaikkaa voi hakea Paralympiakomitean Löydä oma seura -palvelun kautta.
Suomen Paralympiakomitea tekee työtä myös sen eteen, että Suomesta saadaan lisää ratakelaajia maailmalle kisaamaan nykyisten tähtien seurassa. Jotta lisää nuoria lahjakkuuksia löytyy, on avattava enemmän yhdenvertaisia, esteettömiä harrastusmahdollisuuksia ja autettava kilpaurheilijan uralle pyrkiviä vammaisia sekä liikuntaan tukea tarvitsevia henkilöitä matkan varrella myös taloudellisesti. Tähän työhön voit sinäkin osallistua lahjoittamalla Paralympiarahastoon.
Kuvat Toni Piispasesta Tokiossa 2020 (2021) ja Lontoossa 2012: Harri Kapustamäki & Maiju Torvinen
Lue lisää yleisurheilusta lajina